Parasta Aikaa - Anssi Kela

Mä oon aina ollut tällainen, jotenkin ulkopuolinen

Raivaan omat polkuni ryteikköön, valmista tietä huoli en

Ja mut on helppo väärin ymmärtää jos ei kuoren alle nää

Herkän ja kiihkeän sydämen tää haarniska sisältää

Olen kaatunut ja noussut, olen juossut eksyksiin

Jos on valmis harhaan astumaan voi osua ihmeisiin

Tahdon muurin taakse kurkistaa, tahdon haukata maailmaa

Painaa kaasupolkimen lattiaan, kiitää kohti unelmaa

Tää on parasta aikaa

Voi tapahtua mitä vaan

Päivissä on taikaa

Ne eivät palaa uudestaan

Tää on parasta aikaa

Voi tapahtua mitä vaan

Kuume minua vaivaa

Ja sitä ei saa parantaa

Olen uinut vastavirtaan, olen painunut upoksiin

Mut on joskus lyöty köysiin, vaan ei koskaan tainnoksiin

Mul on paksu nahka arpineen ja tie on pitkä kuoppineen

Mutta renkaat ulvoen luisussa syöksyn mutkaan jokaiseen

Kulta pieni puhalla kipinään, se helposti hiipuu

Monta haurasta pientä unelmaa arjen ristille nauliintuu

Kukaan ei vanhana muistele hetkiä jolloin tiskas tai imuroi

Siis jätä astiat altaaseen silloin kun sielussa salamoi

Tää on parasta aikaa

Voi tapahtua mitä vaan

Päivissä on taikaa

Ne eivät palaa uudestaan

Tää on parasta aikaa

Voi tapahtua mitä vaan

Kuume minua vaivaa

Ja sitä ei saa parantaa

Tää on parasta aikaa

Voi tapahtua mitä vaan

Päivissä on taikaa

Ne eivät palaa uudestaan

Tää on parasta aikaa

Voi tapahtua mitä vaan

Kuume minua vaivaa

Ja sitä ei saa parantaa

Ei, sitä ei saa parantaa

Ei, sitä ei saa parantaa