Kreivin sormus - Dingo

Täytän musteella pääkalloastiani

Otan sulkakynän ja aloitan tarinani

Kolmihaarainen kynttilänjalka mua valottaa

Vahakynttilä kirjeen sulkee kun on aika lopettaa

Parransänki leuassani rehottaa

Joku tuima aatelismies seinältäni tuijottaa

Hän ei tiedä kuinka on kipeää sisälläni

Sen tietää jos tahtoo hän, joka saa viestini

Sulkakynäni verta kastaa

Vaan hän ei vastaa sairauteeni

Pääkallosinetin vahaan painaa

Kreivin sormus sormessani

Ja joka jumalan aamu on aikaa

Samat asiat kirjoittaa

Kreivin sormuksessa on taikaa

Se aamuisin kahleitaan kolistaa

Kuulin koputuksen ja oven avasin

Pronssikynttelikön valossa miehen tapasin

Korpit kartanon minua varoitti huudoillaan

Hovin sinetit murtuu kun toista liikaa rakastaa

Nyt tomuiseen aamutakkiini taas kietoudun

Ja pitsipaitani suosioon sulkeudun

Saa sulkakynä tunteitani todistaa

Ja kipeys kreivin rintaa jälleen ahdistaa