Nostalgia osa 2 - Hector

Mä ajassa oudosti liidän

Tää untako on vaiko ei?

Mä paikasta paikkaan näin kiidän

Ja varjoni tunne mua ei

Oli mäntyjen tuoksut ja juhannusyö

Ja äitini lempeä niin;

Oli suolainen ilma ja tähtien vyö;

Ne hetkessä pois pyyhittiin…

Mä sammaliin sirkuksen laitan

Ja kaarnasta teen mitä vaan

Mä pahvista leijani taitan;

Sen pilviin mä nousemaan saan…

Nyt teen lumilinnan ja aamulla nään:

Joku maahan sen kaatanut on!

Nyt ennalta aavistaa voin joka sään

Talvet syksyiksi muuttuneet on

Tää kaipuuni menneeseen aikaan

Mua piiskaa ja kasvoille lyö

En uskoa tahtoisi taikaan

Josta muistuttaa vain joku yö…

Unet kummalliset minut menneisiin vie

Monet kasvoni peilistä nään;

Jossain kaukana kulkee se kultainen tie

Jota pysty en ymmärtämään…

Voin puristaa sormeni nyrkkiin

Myös lyödä ja murskata voin!

Nyt törmäilen sääntöihin jyrkkiin

Yhä harvemmin hymyillä voin

Oi, missä on polkuni, missä on tie

Jonka reunalta mustikat hain?

Nyt en enää naapuriin piirakkaa vie —

Maxi-Market on naapurinain

Mutta tiedän mä sen

Että ei ihminen

Yksin muuttaa voi kuin itseään

Kautta helvettien tiedän kulkevan sen

Joka eilistä jää etsimään…