Pohjaton Kaivo - Jonestown

Värkki kädessä, käsivarsi mustana

Tykitän hyvissä oloissa himas, vedän takaperinkävelyä

Niin kauan kunnes tunnen et niskaan kolahtaa rima

Ja ilmeet pysyy vakavina siihen asti että kita limas aiheutan oman kuolonkolarin

Syökää lihani, juokaa vereni, ottakaa ruumiini omaksi

Puristan lusikkaa unessa ennenku lattialt hikisen herään

Ja unipakit tekee terää jos on syntyny lepää

Oon demonin vasemmast silmäst ilmestyny hemoglobiinikäytävä

Johon mystisen mustan myrkkyvirran on sun verisuones täyttävä

Vetelen enemmän kamaa kuin joku vitun keskivertokäyttäjä

Keskisormi naamasi edes on sulle se suunnan näyttäjä

Todvellakin tadverjoon hadvetsille kudvennon nodvetkut

Niinku KLV nii kadveikille mudveille sidvetten kedvekluu

Takit on auki ja näissä hupuissa heiluu

Niin kauan kunnes koko vitun klikki helvetistä hevonvittuun ajatuksen voimalla

leijuu

Ja loputon vaiheilu jatkuu, doupit on taskus ja Jonestown edelleen elos

--- pitämäs pienii sielui pelos, kunnes kuolevaiset kadottaa niiden egon

Takana palamas entinen elämä, vetämäs uudelleen psyykkeen rikki

Kuolema kaupataan annoksina ja tunteet on tehty tuhottaviksi

Kun vihdoin tajusin et turhaa mieleni rippeist kii enää pidin ja mun eteeni

Ilmesty mun hautakivi mist oli pyyhitty vittu päivämäärät, symbolit ja mun nimi

Se on kosmista surinaa, murtuneit kuvia ja tulkinnat tajutaan kysymyksiksi

Pohjaton kaivo on loputon suora ja kuolema on mystinen syntinen vitsi

Näist väärinpäin käännetyist risteist valuva saastainen veri värittää

Tän pohjattoman kaivon, musta aukko kunnes kuolema äänettömästi sen lävistää

Valvon kemikaaleil, palaa lasipiipus metaa

Nukun keinotekost unta siten makaa miten petaa

Mä koen sen mustan sapatin lumisokeena lumisatees

Ja sit puuterista nenäonteloni suli kapeeks

Savuna ilmaan kadonnu paikan ja ajantaju

Blaadannu savut ja ottanu Deson kaa pakastimesta happolaput

Mä jahtaan --- pohjattomas kaivossa

Tunnelin päässä oleva valo vaan olikin harhaa aivoissa

Eikä paluuta entiseen takas, oon roikkumas köyden ja kellojen varas

Nähny jo tulevan menevän, toivon et lähen ne saappaat jalas

Ihmisten ilmoilla helvetin pihalla, tuntuu et kaikilla on päässä vikaa

Mielummin turrutan dänkillä päätäni himassa, vaikka mä käyn jo hitaal

Oon kehoni tuhonnu, eloni sattuman varaan vaan pudonnu

Jättäny jäljelle tyhjyyden täyttämän tilan ja sieltä en muualle ulotu

Aineissa elävää mikään ei juovuta, mutten voi tavoista luopuu

Ellei tuu kuolema, lopun alussa mä haluun vaan kamoissa juopuu

Takana palamas entinen elämä, vetämäs uudelleen psyykkeen rikki

Kuolema kaupataan annoksina ja tunteet on tehty tuhottaviksi

Kun vihdoin tajusin et turhaa mieleni rippeist kii enää pidin ja mun eteeni

Ilmesty mun hautakivi mist oli pyyhitty vittu päivämäärät, symbolit ja mun nimi

Se on kosmista surinaa, murtuneit kuvia ja tulkinnat tajutaan kysymyksiksi

Pohjaton kaivo on loputon suora ja kuolema on mystinen syntinen vitsii

Näist väärinpäin käännetyist risteist valuva saastainen veri värittää

Tän pohjattoman kaivon, musta aukko kunnes kuolema äänettömästi sen lävistää

Painajaiset hereil ku mieli lepää jossain toisel puolel

Jäbät ja ikuinen avaruus, me kuljetaa kaduil varjois kuolleen

Puuttuvat tunteet ja vuodet korvataan milleil sulamas kielel

Tyhjiä tölkkejä täyttämäs päätä, kelaamas missä meniki pielee

Vedä sun henkeesi lisää subuu ja niin se aika kuluu

Eikä se ikuinen uni tuu vaik kuinka koittaisinki nukkuu

Keskellä sekavaa päätä, en nää peilist ku lasiset silmät

Enkä mä pysty sulkee niitä, miksei mikään vittu riitä

Still sipping man, codesan comppia valveilla unissa ---

Ja jumitan pääni sisäl sohval syväloopissa

Jumala on kuollu ku krusifiksi seinäl pyörii kehää

Demonit on hereil vaikka keho kuolleen sohval lepää

Jonestown pelkkä sekava vaiheilu pääl tääl

Mitä sä näät ku käännät sun pään

Sama meno jatkuu joka vitun kaupungis

Lahti, Tampere, Kemptoni, koukkaa eteläst lappii ja sielt viel takasi

Hattara sekiksis fiittaas, vedän koko vitun maailman palasiks

Takana palamas entinen elämä, vetämäs uudelleen psyykkeen rikki

Kuolema kaupataan annoksina ja tunteet on tehty tuhottaviksi

Kun vihdoin tajusin et turhaa mieleni rippeist kii enää pidin ja mun eteeni

Ilmesty mun hautakivi mist oli pyyhitty vittu päivämäärät, symbolit ja mun nimi

Se on kosmista surinaa, murtuneit kuvia ja tulkinnat tajutaan kysymyksiksi

Pohjaton kaivo on loputon suora ja kuolema on mystinen syntinen vitsi

Näist väärinpäin käännetyist risteist valuva saastainen veri värittää

Tän pohjattoman kaivon, musta aukko kunnes kuolema äänettömästi sen lävistää