Minä olen, sinä olet - Juha Tapio

Olen katsonut kuinka kulkee

Kitumalla aikani kelloissa

Olen odottanut yötä päivää

Niin kuin vatikaani sauhua valkoista

Mutta sohva on nytkin jo metrien mittainen

Miten riitteistä pintaa ylitän luoksesi sen

Minä olen odottanut sinua kauan

Minä olen valvonut pitkän yön

Hengittänyt pelkoa purevan talven

Kiristänyt reikiä varten vyön

Minä olen odottanut sinua kauan

Minä olen valvonut pitkän yön

Minä olen sinä olet

Olen aurannut lumesta väylää

Harteillani painava talven ies

Olen uhmannut rotkon reunaa

Yrittänyt olla kuin toinen mies

Mutta nappulat pöydällä vieläkin pattiin jää

Olen lipumassa luotasi vaikka sä et sitä nää

Minä olen odottanut sinua kauan

Minä olen valvonut pitkän yön

Hengittänyt pelkoa purevan talven

Kiristänyt reikiä varten vyön

Minä olen odottanut sinua kauan

Minä olen valvonut pitkän yön

Minä olen sinä olet

Minä olen odottanut sinua kauan

Minä olen valvonut pitkän yön

Hengittänyt pelkoa purevan talven

Kiristänyt reikiä varten vyön

Minä olen odottanut sinua kauan

Minä olen valvonut pitkän yön

Minä olen sinä olet

Minä olen sinä olet

Minä olen sinä olet