Hyvää tulevaisuutta - Kotiteollisuus

Kulkee henki kaiken yllä

Mutta sen laulu kesken jää

Kun romuluinen ihminen kulkee

Ei mihinkään

Ja ihmisten keskellä kulkee

Kylmyys itsevarmana

On jäiset huulet suudelmina

Jokaisen otsalla

Oli kädessään miekka tai aura

Aina kaiken tuhoaa

Vuosisadasta toiseen

Mies uhoaa

Viinivirran rannoilta

Haudoista, kehdoista

Laulu raikaa elämän

Aamuista, ehtoista:

Jumala ja Saatana paetkoot luomuksiaan kun ei mitään uutta

Täällä opita, häpeänsä takaa meille toivottakoot hyvää tulevaisuutta

Sylissä pidetään kauneutta

Välillä paiataan rumuutta

Haistattelujen väliin

Kukkia, runoutta

Ja elämä on kuin juhlaa

Se ikuisesti jatkukoon

Viinin, tanssin ja naisten seasta

Raikukoon: