Minä olen - Kotiteollisuus

Joku vaihtaa öisin lähikauppojemme nimiä

Äidit synnyttävät lapsia, joiden puhetta emme ymmärrä

Kuka hiippailee pois Suomi-neidon aitan liepeiltä

Neidon, jonka kupeet huokuvat nyt ikuista kylmyyttä

Ja sen mies, Jussi, seisoo yksin suon laidalla

On kuokka pudonnut, räkä valuu hikisellä poskella

Eikä mies tiedä mitä tehdä, mihin mennä nyt

On sillä kylmä, kylmä kuten sisälläni on Mutta minä olen ja elän ja hengitän

Yhtä suurta jumalaa, Elämänhalua

Sen temppeleinä toimivat kapakat, ilotalot

Markkinat, marketit, kaupunkien värivalot

Katson ulos ikkunasta, en näe iloa täällä

Levinneitä hiekkalaatikoita, räkäisiä lähikapakoita

Joista yksinhuoltajat raahaavat yhden yön Toivoja

Jotka poistuvat aamulla ennen kuin lapset heräävät

Anna minulle kätesi, anna lupaus huomisesta

Lupaa, etten yksin jää tähän kylmään elämään

Tähän päivään, jossa kaikuvat patsaiden jylhät äänet

Jossa syntynyt kulkee kuolleena etsien hautapaikkaansa

Niin kaunis on kuunsirppi

Niin raikas on syksyn sateen jälkeinen tuoksu!

Kuka täällä komentaa, ketä täällä totellaan

Kahta suurta jumalaa, Ahneutta ja Rahaa

Joiden temppeleinä toimivat pörssit ja ilotalot

Markkinat, marketit, kaupunkien värivalot

Mutta minä olen ja elän ja hengitän

Yhtä suurta jumalaa, Elämänhalua

Sen temppeleinä toimivat kapakat, ilotalot

Markkinat, marketit, kaupunkien värivalot