Maneki Neko - Pykäri, Yona

Loppujen lopuks ainut mitä ei kai saada voi

On se kuuluisa vapaus

Se, joka lauluis vaan soi

Mut tää kepeä kaipaus on mulle ihan mukava linna

Just sopiva aitaus

Niin tuttu draama

Pliis kuulethan sä mitä mä sanon

Onhan tää sulle ihan selvää, joo

Mä tiedän et sä ymmärrät

Se taas vaan sanomatta jää

Tänään taivas on sininen ja pilvetön

Voima mun sisäl vielä nimetön

Mut mä kastan sen tähän pyhään suruun

Niin se tulee kun mä kutsun

Sä tulit hakemaan viimeiset esineet

Maneki nekon ja nuottitelineen

Muistatko vielä

Tunnen vähiten ja samalla eniten kun

Aurinko alenee pimeä ylenee ja

Samalla joku tuol herää ja joku taas kuolee

Tääl onni on niin takeeton

Mitä se on ees, mitä se onni on?

Välil sataa täpöl halaa kovaa

Ohimennen hipaisee jättää poraa ojaan

Näin sut toril ostamas omenoita

Luulin ettet pidä niist

Parempi etten ees järkeillä koita

On mielikuvat liian painavii

Niin, se sitsi

Ei täs midist, harmittaa skidist

Mut tää oli vissiin siks

Et tulis niit uusii tasoi

Tänään taivas on sininen ja pilvetön

Voima mun sisäl vielä väritön

Mut mä maalaan sille suun tällä surul

Uuden tarinan se puhuu

Sä tulit hakemaan viimeiset esineet

Maneki nekon ja nuottitelineen

Muistatko vielä

Tunnen vähiten samalla eniten kun

Aurinko alenee pimeä ylenee ja

Samalla joku tuol herää ja joku taas kuolee

Sä tulit hakemaan viimeiset esineet

Maneki nekon ja nuottitelineen

Muistatko vielä

Tunnen vähiten samalla eniten kun

Aurinko alenee pimeä ylenee ja

Samalla joku tuol herää ja joku taas kuolee

Sä tulit hakemaan viimeiset esineet

Maneki nekon ja nuottitelineen

Sä tulit hakemaan viimeiset esineet

Maneki nekon ja nuottitelineen

Loppujen lopuks ainut mitä ei kai saada voi

On se kuuluisa vapaus

Se, joka lauluis vaan soi

Mut tää kepeä kaipaus on mulle ihan mukava linna

Just sopiva aitaus

Niin tuttu draama

Sä tulit hakemaan viimeiset esineet

Maneki nekon ja nuottitelineen