Taakka - Saattue

Kehdossaan hedelmä haureuden

On emonsa vierellä valittaen

Kuin ruusu kuihtuva lakastuen

Taipuen painosta katumuksen

Sai elonsa evääksi tahritun maineen

Ja seurakseen kurjuuden

Syntynyt maailman pilkattavaksi

Piiaksi vauraiden

Synnistä siitetty kirottu lapsi

Vain äpärän merkin taakakseen saa

Ei suvusta poloisen pelastajaksi

Ei nimeään kantaa saa!

Kehtoa hiljalleen keinuttaen

Nukuttaa syyttömän imeväisen

Kurjuuden keskellä piehtaroiden

Kuuntelee tuhinaa pienokaisen

Synnistä siitetty kirottu lapsi

Vain äpärän merkin taakakseen saa

Ei emosta poloisen pelastajaksi

Sen aavistaa

Lapsensa kehdosta pois nostaen

Kauneimpaan huopaansa kapaloiden

Itkien rannalle laahustaen

Lammelle luovuttaa jälkeläisen

Vain tyhjänä keinuva punainen kehto

Pienestä lapsesta muistuttaa

Lie unohdus ainoa elonsa ehto

Kun vastuuta muut ei jaa!