Elegia - Vesala

Haihtuvi nuoruus

Niin kuin vierivä virta

Langat jo harmaat

Lyö elon kultainen pirta

Turhaan, oi turhaan

Tartun mä hetkehen kiinni

Riemua ei suo

Rattoisa seura, ei viini

Häipyvät taakseen

Tahtoni ylpeät päivät

Henkeni hurmaat

Ammo jo jälkehe jäivät

Pohjoinen puhuu

Myrskyhyn aurinko vaipuu

Jää punajuova

Kauneuden voimaton kaipuu

Upposi mereen

Unteni kukkivat kunnaat

Mies ole köyhä

Kalliit on laulujen lunnaat

Kaikkeni annoin

Hetken mä heilua jaksoin

Haavehen kullat

Mieleni murheella maksoin

Aaa-aaa…

Toivoton taisto

Taivaan valtoja vastaan

Kaikuvi kannel

Lohduta laulu ei lastaan

Hallatar harstaa

Soi sävel sortuvin siivin

Rakkaani rauhaa

Kuin peto kuoleva hiivin